Sähköisestä pelistä boostia bisnekseen 

InnoBoost-pelin kehittäminen

Vision Factory on erikoistunut yritysten liiketoiminnan kehittämiseen pelien avulla. Mitä hyötyä pelillisyys tuo liiketoiminnan kehittämiseen? ”Olemme tutkimuksissa ja käytännössä todenneet, että pelillisyys auttaa keskittymään käsiteltävään asiaan paremmin kuin monet muut osallistavat menetelmät. Pelillisyys tuo tasapainoa, innostuneisuutta ja auttaa laajentamaan pelaajien ymmärrystä sekä oppimaan uusia asioita”, kertoo Outi Kinnunen Vision Factorystä. 

Pellillisyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä niin sanottua ”serious gamingia” eli peliä, joka on suunniteltu jotakin muuta kuin viihdekäyttöä varten. Peli sopii muun muassa tilanteisiin, joissa ideoidaan, kehitetään ja kerätään tietoa, tarkastellaan jonkin asian nykytilaa tai koitetaan ratkaista jotain käytännön ongelmaa. 

Koronan myötä nousi esille tarve saada sähköisesti toimivia menetelmiä ja pelejä. ”Meillä oli valmiina innovatiivisten ideoiden kaupallistamispeli InnoBoost, mutta se oli luotu fyysiseksi peliksi. InnoBoostin sähköisen version pilotointia ja visuaalista muotoilua kehitettiin osana WIMMA-hanketta. Tässä projektissa peliä lähdettiin muokkaamaan sähköiseen muotoon asiakkaiden tarpeiden pohjalta ja yhdessä sidosryhmien kanssa”, Outi Kinnunen kertoo. ”Projektin aikana pilotoitiin erilaisia versioita virtuaaliselle valkotaululle Mirolle, jossa pelin alustaa testattiin erilaisten asiakas- ja asiantuntijaryhmien kanssa. Loimme pohjan, joka toimii käytännössä. Iterointikertojen pohjalta saimme tärkeää tietoa sähköisen version toiminnallisuuksista, joita kehitettiin yhdessä DesignCompanyn kanssa.”  

”Uuden, sähköisen InnoBoostin myötä avasimme verkkokaupan pelin myymistä varten ja viimeistelimme viestinnälliset materiaalit. Nämä ovat Vision Factorylle merkittäviä askelia uuden liiketoiminnan vauhdittamisessa. Visiona on luoda Design Game HUB, josta kaikki pelillisyydestä innostuneet saavat tietoa ja jossa jaetaan pelillisyyden oppeja ja havaintoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti.” 

Vision Factoryn kumppanina pelin visuaalisena toteuttajana toimi DesignCompany Outi Oravainen Oy.    

Järvenpään terminaattori 

Eksoskeleton käytössä Finemalilla

Finemal Oy:n uunimiehen otsalla helmeilee hiki. Kesäpäivänä 820-asteisen uunin vieressä tarkenee, ja työ on fyysisesti raskasta. Metalliesineitä nostellessa kädet nousevat yli 90 asteen kulman, mikä rasittaa hartioita. Sama tilanne on myös ruiskumaalareiden puolella. Työntekijät pyysivätkin, voitaisiinko yrityksessä kokeilla ulkoisen tukirangan eli eksoskeletonin käyttöä. 

Järvenpääläinen Finemal keskittyy terästuotteiden emalipinnoittamiseen. Osaamista on kertynyt jo yli sadan vuoden ajalta, mutta erillisenä yrityksenä kalustevalmistaja Temal Oy:stä on toimittu parin vuoden ajan. Teräsaihiot tulevat Finemalille alihankinnasta ja pohjatöiden jälkeen ne ruiskutetaan pohja- ja pintaemalilla uuneissa tehtävien polttojen välissä.  

Tuotannonjohtaja Jarkko Salo kertoo, että yrityksellä on ollut WIMMA-hankkeen kautta eksoskeleton kuukauden mittaisessa kokeilussa. ”Kyllähän tämä on ollut positiivinen kokemus. Tässä me näemme, miten eksoskeletonia oikeasti käytetään.” 

Alun perin tukirankakysely tuli työntekijöiden puolelta. Finemalin ruiskumaalarin työ poikkeaa tavanomaisesta siinä, että siihen ei kuulu suojaamista ja teippaamista vaan tehdään kuusi tai seitsemän tuntia pelkkää ruiskutusta. Yksi ihminen ruiskuttaa päivässä lähemmäs 150 kappaletta.  

”Ruiskumaalarilla on molemmat olkapäät leikattu rasitusvammojen takia. Uunimies siirtää ruiskutuslinjasta kappaleet uunilinjalle, ja siinä tulee paljon nostoja. Hän on käyttänyt eksoskeletonia täydet päivät. Ruiskumaalari taas kertoi, että eksoskeleton auttoi ruiskun pitämisessä ylhäällä ja vie rasitetta kädestä.” Eksoskeletonin käyttö on ennaltaehkäisevää. ”Työ on todella fyysistä, ja jos sitä jotenkin pystyy fiksusti keventämään, jää voimia vielä kotiinkin. Sairaslomia ajatellen on hienoa, etteivät olkapäät ole koko ajan kipeänä tai tule rannetulehduksia.” 

Samalla eksoskeleton kerää tietoa liikkeistä ja työasennoista. Mittaroinnista selviää, missä asennossa käsi on ja kuinka pitkään se pysyy ylhäällä. ”Aina kun käsi menee yli 90 asteen, liike rasittaa hartioita ja niskaa huomattavasti enemmän. Eksoskeleton kerää kaiken datan talteen, ja tiedämme, kuinka paljon käsi on rasituksessa nostoissa.” Eksoskeletonin toimittanut yritys EXOFinland Oy on myös tehnyt kyselyitä Finemalilla laitetta kokeilleille. Data on tärkeää tuotekehitystä ajatellen. 

Lujalla emalilla on kysyntää 

Uudisrakentamisen ja remontoinnin buumi näkyy Finemalin tilauskannassa. Emalipinnoite on kotonaan vaativissa olosuhteissa, joissa esineet altistuvat kosteudelle ja sääoloille.  Emalipinnoitteella teräsrungolle saadaan korroosion- ja iskunkestävyys. Esineiden keveys on etu esimerkiksi posliiniin verrattuna. Lasipinta hylkii bakteereja, ja sitä voidaan puhdistaa liuottimilla. Ominaisuuksiensa vuoksi emalia käytetään niin sairaaloissa, julkisissa vessoissa kuin tukholmalaisten metroasemien seinissä. Pintaa voidaan lisäksi koristella isoillakin siirtokuvilla, jotka jäävät suojaan lasitteen alle.  

Kysytään lopuksi eksoskeletonia kokeilleelta uunimieheltä Martti Leskelältä vaikutelmia ulkoisesta tukirangasta: ”Kyllä tämä auttaa nostamiseen. Ei ole päivän päätteeksi olkapäät kipeät. Normaalisti jomottaa, mutta kun tätä käyttää, ei ole mitään ongelmia. Välillä tuntuu liiankin kevyeltä ja on vähän terminaattorifiilis”, Martti kertoo. 

Esittelyssä uusi techvillalainen: Julia Roikonen

Julia Roikonen at inner court of Villatehdas

Julia Roikonen aloitti WIMMA-hankkeen projektiasiantuntijana 20.6. Julia on koulutukseltaan ympäristöteknologian insinööri ja häneltä löytyy aiempaa työkokemusta muun muassa markkinoinnista, viestinnästä ja projektityöskentelystä.

’’Hienoa päästä käyttämään osaamista hankkeen monipuolisissa tehtävissä ja saada olla osana TechVillan mahtavaa ja asiantuntevaa tiimiä!’’ Julia kertoo.

WIMMA – We Master the IoT -hankkeen tarkoituksena on tukea teollisuusyritysten digitaalista uudistumista sekä pk-yritysten uuden liiketoiminnan luontia digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Hanke jatkuu 30.9.2022 asti.

Esittelyssä uusi techvillalainen: Katja Humalainen

Katja Humalainen

Katja Humalainen aloitti Helsinki Ring of Industry -hankkeen projektiassistenttina kesäkuun alussa. Katja viimeistelee parhaillaan tietojenkäsittelyn tutkintoa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Häneltä löytyy kokemusta esimerkiksi erilaisten digiratkaisuiden kehittämisestä, palvelumuotoilusta sekä viestinnästä.

”Yhdeksän vuotta sitten ensi kertaa Villatehtaalla metallifestareilla vieraillessani en olisi uskonut, että tulisin vielä joku päivä työskentelemään täällä kauniissa miljöössä. Nyt odotan innolla mitä kaikkea uutta pääsen oppimaan TechVillan porukassa!” Katja kertoo.

Helsinki Ring of Industry -hankkeessa vahvistetaan KUUMA-alueen kuntien osaamista sekä lisätään sen tunnettuutta ja houkuttelevuutta kansainvälisten yritysten, osaajien ja investoijien parissa. Hanke jatkuu syyskuun 2023 loppuun asti.

Kahden kovan pilotti

Fincoatin Marko Virta käyttää POINTR-sovellusta

Riihimäkeläinen Fincoat Oy tekee kovapinnoituksia eri teollisuudenaloille. Yrityksellä oli ongelma: myyntimatkoilta oli hankala lähettää toimistolle tarkkoja tietoja tarjousten laskemista varten. Asiakaskäynti ulkomaille lähestyi, ja sitä ennen piti löytää ratkaisu viestinnän parantamiseen.

Avuksi tuli TechVillan hallinnoima WIMMA-hanke, joka auttaa pk-yritysten digitalisaatiota. Fincoatissa tehdyssä kartoituksessa huomattiin, että videota sisältävä etäyhteys sopisi yrityksen tarpeisiin. Hankkeen avulla oli mahdollista löytää sopiva palveluntarjoaja ja kokeilla ratkaisua pilottina.

Yhteistyökumppaniksi löytyi suomalainen Delta Cygni Labs ja POINTR-etäyhteistyöalusta, jota Fincoat kokeilee neljän kuukauden ajan. Ilmo Lounasmaa Delta Cygni Labsistä kuvailee sovellusta seuraavasti: ”Tärkeimpänä asiana POINTRissa on se, että videokuvan päälle voi piirtää. Voit piirtää ja kysyä, tätäkö laakeria tarkoitat, onko tämä oikea osa tai onko tässä virhe. Kännykkään voidaan kiinnittää esimerkiksi USB-kamera tai endoskooppi, joilla pääsee katsomaan yksityiskohtia koneen sisältä. Kun informaatio on visuaalista, selittäminen ei jää kielimuurista kiinni. Samoin työkaveri voi jakaa oman ruutunsa tai kameransa. Jos hänellä on varaosa pöydällä, sen voi näyttää myös toiseen suuntaan. Livevideon ja -audion lisäksi POINTRilla voi tehdä dokumentointia ja integroida sen eri järjestelmiin.”

Delta Cygni Labs on VTT:stä irtaantunut spin-off -yritys. Ensimmäinen haaste VTT:n aikana oli tehdä kansainvälisen avaruusaseman ISS:n (International Space Station) etähuoltojärjestelmä. Ilmo Lounasmaa kertoo: ”POINTRin toiminnan periaatteet ovat tulleet yrityksen alkuajoilta eli ohjelman pitää toimia missä tahansa verkossa, vaikka satelliitissa tai 3G:ssä. Kuvanlaatu pidetään silti aina hyvänä. POINTR käyttää suojattua ja salattua viestintäyhteyttä, mikä on tärkeää teollisuudelle.”

Ulkomaanmatka on jo takana ja Fincoatissa on ehditty kokeilla POINTRiä kuukauden ajan. Mitkä ovat liiketoimintapäällikkö Marko Virran vaikutelmat? ”Kävin kartoittamassa asiakkaan prosessia, jossa oli ongelma heidän tuotteensa pinnassa. Selitin työkaverille tilannetta kuvilla ja nuolilla. Hän pystyi selkeästi näkemään mitä tarkoitin. Ei paljoa tarvinnut kirjoitella, kun tieto oli kuvissa valmiina. Käytän POINTRia myös omiin muistiinpanoihin ja viestintään muiden kanssa. Meillä on loppuvuodesta monta ulkomaanreissua, joten varmasti tulen vielä käyttämään sitä.”

Esittelyssä uusi techvillalainen: Mika Ollikainen

Mika Ollikainen

Mikan vastuualueena on pk-yritysten digitaalisen osaamisen kehittäminen WIMMA-hankkeessa. Mika on aiemmin tehnyt uraa johto- ja asiantuntijatehtävissä ICT-alalla. ”Viime aikoina olen keskittynyt loppukäyttäjäpuolelle, jossa parannetaan esimerkiksi asiakaskokemusta. Samalla kehitetään prosesseja, tietojärjestelmiä ja digiratkaisuja. Näin mahdollistetaan uudenlaisia toimintatapoja ja palveluja – jopa uudenlaista liiketoimintaa. Kokemukseni kautta minulla on hyvä näkemys siitä, mitä hyötyä digitalisaatiosta on erilaisille yrityksille”, Mika Ollikainen kertoo.

Pk-yritysten digitalisaation kehittymistä edistävä WIMMA-hanke jatkuu ensi toukokuulle ja mukaan mahtuu edelleen. Jos IT-asioille ei löydy resursseja, aika on kortilla tai oma tietämys ratkaisuista ja mahdollisuuksista on puutteellista, on mahdollista käyttää WIMMAn palveluita yrityksen kehittämistarpeisiin.

Mika Ollikaisen tavoittaa numerosta 040 129 1682 ja sähköpostista mika.ollikainen@techvilla.fi. Ota yhteyttä!

TechVillan toimitusjohtaja vaihtui

Mikko Koskela ja pyörä

Teknologiakeskus TechVilla Oy:n väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Mikko Koskela. Hän aloitti tehtävässään 1.8.2021.

Mikko Koskelalla on vahva kokemus EAKR-hankkeista ja yritysten kehitystehtävistä. Hän on työskennellyt TechVillan palveluksessa vuodesta 2008 lähtien. Aikaisemmin Mikko on ollut teollisuudessa erilaisissa johto- ja kehittämistehtävissä lähes 30 vuoden ajan.

– Otan mielelläni vetovastuun TechVillassa, jonka tavoitteena on tehdä käytännönläheistä pk-yritysten kehitystyötä. Teknologiakeskusten toiminta on monella tavalla murroskohdassa ja uskon, että yhdessä osaavien ammattilaisten ja kumppaneiden kanssa pystymme uudistumaan ja luomaan lisäarvoa kaikille sidosryhmillemme, Mikko Koskela sanoo.

TechVillan edellinen toimitusjohtaja Juha Leinonen on siirtynyt luotsaamaan Mäntsälän Yrityskehitys Oy:tä.

– Olen saanut toimia TechVillan toimitusjohtajana 12 vuoden ajan ja viedä hankkeita eteenpäin yhdessä yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Vetovastuun vaihto tässä kohdassa tuntuu luontevalta. Toivotan Mikolle onnea tehtävässä, Juha Leinonen kommentoi.

Cobotti tositoimissa

Cobotin testausta

Riihimäen Ritema Oy:llä oli yhteistyörobotti eli cobotti viikon mittaisessa kokeilussa. Pilotti tehtiin TechVillan ja pk-yritysten digitalisaatiota edistävän WIMMA-hankkeen avulla.

Cobottia on helppo siirtää, ja se voi tehdä useaa eri tuotantopaikkaa tarttujaa vaihtamalla. Yrityksessä tunnistettiin viitisen kohdetta, jonne laite sopisi. Tehtävä haluttiin niin yksinkertaiseksi, että cobotti pääsi oikeasti tekemään työtä, ja henkilökunta näki samalla, mihin laitetta voi käyttää.

Uusi kesätyöntekijä osasi ohjelmoida cobotin liikeradat päivän harjoittelulla, mutta kyseessä onkin robotiikan MM-kilpailuihin menestyksellisesti osallistunut lukiolainen Aapo Hakuni 😊

Katso video pilotista tämän linkin kautta

Cobotista lisää tehoa tuotantoon

Levyx Oy:ssä testataan yhteistyörobotin alipainetarttujaa

Kun konepaja Levyx Oy:n koneistaja-ohjelmoija Tero Palmio lähtee töistä, UR10e-cobotti eli yhteistyörobotti aloittaa vielä uuden työvuoron. Robotti tekee tauotta töitä niin pitkään kuin aihioita riittää. Seuraavana aamuna töitä jatketaan robotin jäljiltä, jolloin tuottavuutta on saatu yksi vuoro lisää. 

Levyx on erikoistunut alumiinin ja alumiiniprofiilien koneistus- ja kokoonpanopalveluihin. Miten työt sujuvat, kun työparina on cobotti? Koneistaja-ohjelmoija Tero Palmio kertoo viikon mittaisen pilottikokeilun tuloksista: ”Tämä nimenomaan tekee sen, mitä kukaan ei halua tehdä, eli toimia itse robottina ja vaihtaa vaan kappaletta. Nyt voin käydä kerralla tekemässä jälkityöstöt tai käsittelyt ja pinota ne vain pois. Robotti hoitaa sen kaikkein tylsimmän työn, missä ihmiset voivat saada rasitusvammoja, vaikka kiristämällä päivästä toiseen puristimia kiinni ja auki. Tämä ei varsinaisesti vie kenenkään työtä, mutta itse pääsen tekemään pieniä sarjoja ja sellaista, mikä yleensä jää isojen sarjojen varjoon.  

Meillä on ideana, että aamulla tähän ladataan aihioita, robotti tekee päivän töitä ja ennen kuin lähdetään kotiin, robotti ladataan uudelleen ja se jää iltavuoroon. Vaikkei robotti ole välttämättä ihan yhtä nopea vaihtamaan osia kuin ihminen, niin se tekee töitä koko ajan. Se ei pidä kahvi- eikä ruokataukoja ja jatkaa illalla. Voitto tulee siitä.”  

Kokeilu on osa kehityshanketta 

Yhteistyörobotin kokeilu Levyx Oy:ssä liittyy WIMMA-kehityshankkeeseen, jolla parannetaan pk-yritysten digiosaamista. Hyvinkääläisen kehitysyhtiö TechVillan logistiikka-asiantuntija Henri Ahlqvist kertoo: ”Nyt on jo kartoitettu 41 yrityksen tarpeet ja osan kanssa on edetty pilotointivaiheeseen. Koska TechVilla on erikoistunut tekniikan ja logistiikan aloihin, oli luontevaa selvittää, miten nämä yritykset hyötyisivät esimerkiksi yhteistyörobottien käyttämisestä. Hankkeen ensimmäiset vaiheet ovat yrityksille maksuttomia. Jos kokeilun tuloksiin ollaan tyytyväisiä, kuten nyt Levyxin kanssa näyttää olevan, yritys jatkaa itsenäisesti neuvotteluja laitteen hankinnasta ja saa todelliset hyödyt käyttöönsä. 

Levyxin tapauksessa tehtiin tarveanalyysi ja sen perusteella TechVilla sopi Universal Robots UR10e -yhteistyörobotin pilotoinnista. Käytössä on EasyRobotics Profeeder -robottirunko yhdellä tuotekärryllä ja älykäs sormi- tai alipainetarttuja. Laitteen toimittaja oli Oy Machine Tool Co ja kouluttajana toimi Juho Liljamo.” 

Tero Palmio kertoo: ”Sehän tässä on kaikkein kätevintä, että konkreettisesti pääsee kokeilemaan robottia. On ihan eri asia katsoa YouTubesta videoita tai lukea netistä käyttökokemuksista. Nyt mieleen tulee eri lailla ideoita, mihin tämä laite oikein pystyy ja mihin ei – ja yllättävän paljoon se pystyykin. Netissä on esimerkiksi Practical Machinist -foorumilla tästä paljon juttua, sillä näitä on eri firmoissa kaikennäköisiä. Käyttäjät kertovat, mitä ratkaisuja on kehitelty, eli näitä on ilmeisesti aika mennyt.” 

Lisätietoja: 

Levyx Oy on erikoistunut alumiinin ja alumiiniprofiilien koneistukseen ja kokoonpanopalveluihin. www.levyx.fi 

Yhteistyörobotin kokeilu Levyx Oy:ssä liittyy WIMMA – We Master the IoT –hankkeeseen. Toteuttaja on Teknologiakeskus TechVilla Oy, joka auttaa teknologia-alalla toimivia yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään. 

Hanketta rahoittavat Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, yritykset, Riihimäen – Hyvinkään kauppakamari sekä KUUMA-seutu liikelaitos.  

Hankkeen toteutusaika on 1.9.2019 – 31.3.2022. 

Haemme kansainvälisen yritysmarkkinoinnin asiantuntijaa

Helsinki Ring of Industry on pääkaupunkiseudun ympäryskuntien vyöhyke, jolla sijaitsevat koneenrakennuksen sekä älykkäiden palveluiden huippuyritykset. Työvoiman saatavuus, kansainvälinen liiketoimintaympäristö sekä erinomainen logistinen sijainti lähellä lentokenttää ja satamia houkuttelevat uusia yrityksiä.

Etsimme kansainvälisen markkinoinnin osaajaa kehittämään Helsinki Ring of Industry-liiketoimintaekosysteemiä yhdessä yritysten kanssa sekä toteuttamaan sen markkinointia.

Tavoitteenamme on houkutella Helsinki Ring of Industry-ekosysteemiin uusia yrityksiä ja osaajia teollisuuden, tukku- ja verkkokaupan sekä logistiikan toimialoilta kansainvälisesti. 

Tehtävänäsi on kehittää Helsinki Ring of Industry -liiketoimintaekosysteemiä yhdessä yritysten kanssa sekä kasvattaa sen tunnettuutta ja näkyvyyttä valituille kohderyhmille. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan osana Teknologiakeskus TechVilla Oy:n kehittämishanketta, jossa toimit myös projektivastaavana. Tehtävä on määräaikainen 30.4.2023 saakka, ja sen voit aloittaa vaikka heti tai sopimuksen mukaan. Tehtävässä on koeaika.

Kehittämishankkeessa toimit aktiivisesti alueen yritysten kanssa ja luot yhdessä näkyvyyttä yritysten ja alueen osaamisille. Helsinki Ring of Industry -tarina kehittyy johdollasi ja saa uusia muotoja, joiden avulla alueen vahvuuksista ja erottuvuustekijöistä kerrotaan kohderyhmille. Luot yhteyksiä sijoittumispaikkaa etsiviin yrityksiin, investoreihin ja konsultteihin, ja autat heitä oikean tiedon ja oikeiden kontaktien löytämisessä.

Tehtävään sopii markkinoinnin ja viestinnän monipuolinen osaaja, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto. Arvostamme kokemusta teollisuuden, logistiikan tai tukkukaupan yrityksistä ja niiden verkostoista. Aiempi kokemus aluemarkkinoinnista, b2b-markkinoinnista, yritysviestinnästä, konsultoinnista tai palveluiden tarinallistamisesta katsotaan eduksi. Tehtävässä vaaditaan sujuvaa englannin kielen taitoa, muu kielitaito ja kansainvälinen kokemus on eduksi. Kehityshankkeen ohjaaminen edellyttää systemaattista ja dokumentoivaa työskentelyotetta.

Työskentelet TechVillan tiloissa Hyvinkäällä ja tehtäviä voit hoitaa osittain myös etätyönä. Tukenasi ovat kollegat TechVillassa, kuntien elinkeinotoimen vastuuhenkilöt sekä laaja teollisuuden yritys- ja asiantuntijaverkosto.

Lähetä hakemuksesi 28.3.2021 mennessä ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen osoitteeseen rekrytointi@techvilla.fi.

Lisätiedot:

Juha Leinonen, toimitusjohtaja, Teknologiakeskus TechVilla Oy               p. 040 – 1768 712

Teknologiakeskus TechVilla Oy on hyvinkääläinen kehittämisyhtiö, joka auttaa teknologia-alalla toimivia yrityksiä kasvamaan, kansainvälistymään ja menestymään. TechVilla luo kehityshankkeissaan uutta osaamista ja tietoa, joista on sen asiakkaille välitöntä hyötyä. TechVillan asiakkaita ovat teknologiateollisuuden kasvuyritykset ja toimittajat, logistiikkakeskustoimijat sekä alan erikoisosaajat.

Helsinki Ring of Industry muodostuu 10 kunnan vyöhykkeestä, joka ympäröi pääkaupunkiseutua. 322 000 asukkaan alue kasvaa pk-seudun ohella voimakkaimmin Suomessa, ja sijainti on vientiyrityksille ja logistiikalle erityisen houkutteleva. Helsinki Ring of Industry yhdistää pääkaupunkiseudun korkeasti koulutetun työvoiman, ostovoiman, kansainvälisen tason palvelut ja liikenneyhteydet sekä tilavat tontit ja kilpailukykyisen hintatason.