Einon Tech Oy on hyvinkääläinen pk-yritys, jonka liiketoiminta rakentuu yrityksen oman keksinnön pohjalta kehitetyn tuotteen Einon® Ottoputken valmistukseen ja myyntiin. Tuotteen myyntivaltti on helpottaa ja nopeuttaa polttoainekäyttöisten lisälämmittimien asennusta ajoneuvoihin ja työkoneisiin.
Einon® Ottoputken loppukäyttäjiä ovat lämmitinlaitteiden asennusliikkeet, mutta yrityksen asiakkaita ovat pääasiassa laitteiden maahantuojat ja tukkukaupat. Yrityksen merkittäviä asiakkuuksia ovatkin muun muassa Eberspächer, Webasto ja Wihuri. Suomen, Ruotsin ja Tanskan markkinoilla tuotetta on asennettu yhteensä jo yli 30 000 kohteeseen.
Einon Techin nokkamies Petri Hakanen sai vihiä Venäjän-markkinoista TechVillan kanssa toteutetun projektin yhteydessä ja oli valmis kokeilemaan yrityksensä tuotteen kysyntää myös idässä.
Einon Tech päätti käynnistää TechVillan KASKI-hankkeen tuella projektin, jossa selvitettiin yrityksen mahdollisuuksia Venäjällä. Venäjän markkinan asiantuntijaksi valikoitunut Storvik & Co teki markkinakartoituksen, jonka avulla Einon Tech sai käsityksen tuotteidensa kysynnästä. Projektissa kartoitettiin koko Venäjän alue mukaan lukien Kaukoitä, ja jo kartoituksen perusteella pystyttiin tekemään johtopäätöksiä tulevan liiketoiminnan koosta ja kannattavuudesta.
Markkinakartoituksen tuloksena Einon Tech jatkaa toimenpiteitä Venäjällä ja pyrkii käynnistämään ensimmäiset toimitukset lähiaikoina.
Karkkilalainen Tekopa tuottaa monipuolisia, laadukkaita ja nopeita alihankintapalveluja. Tekopan palvelu kattaa pelkän kappaleen valmistuksesta aina koko prosessin hallintaan. Raaka-aineina ovat ruostumaton ja haponkestävä teräs, valuraudat, messinki, pronssi, alumiinit sekä erilaiset muovit. Tekopa voi olla mukana myös suunnitteluvaiheessa ja hoitaa kaiken raaka-aineiden hankinnan.
Tekopan palveluja kehitettiin KASKI-hankkeessa kattamaan asiakkaan yllättävistä tarpeista syntyviä pikatoimituksia. Tuotteistetulla PIKATEKO -palvelulla molemmat osapuolet tietävät tarkasti erityistä nopeutta vaativien toimitusten etenemisprosessin.
Vihtiläinen Haarnio Oy on opastamisen ammattilainen. Haarnion palvelut kattavat koko ketjun suunnittelusta valmistukseen ja asennukseen saakka. Haarnion opasteita on käytössä mm. rakennustyömaiden turvallisuus- ja opastamisratkaisuissa, asuinkiinteistöjen sekä yrityksien toimitilojen opaste- ja tiedotushaasteissa (myös brändituotteet ja mainokset) sekä teollisuuden turvaopastamisessa. Haarnio on panostanut vahvasti myös uusien teknologioiden käyttöön, mistä esimerkkinä mm. markkinoille tuotu hyödyllisyysmallisuojattu älyopasteiden tuoteperhe.
TechVillan KASKI-hankkeen tuella palvelumuotoilun asiantuntija Fondon, yhdessä Haarnion osaomistajan ja toimitusjohtajan Jari Haarnion kanssa, määritteli DesignTag® -konseptiin kuuluvat olennaiset palvelut, palveluoptiot sekä eri hinnoittelumallit. Tuloksena syntyi asiakkaille selkeämmin ymmärrettävä kuva uudesta palvelukokonaisuudesta.
Jotta tiedetään, mitä pitäisi kehittää, tulee selvittää mikä on nykytilanne.
Siinä hyvänä apuna toimii ulkopuolisen tahon näkemys sekä vertailu muihin alan
toimijoihin. TechVillan TUDI 4.0 -hankkeessa on kehitetty työkalu, jolla on
tehty jo yli kahdenkymmenen yrityksen materiaalitoimintojen katselmointi. Tässä
on esimerkkinä yhden yrityksen katselmuksen suoritus ja sen havainnot.
Materiaalitoimintojen katselmus suoritettiin asiakasräätälöityä
metallialan valmistusta tekevässä pk-yrityksessä, Uudenmaan alueella. Yrityksen
liikevaihto on alle 10 m€ ja heillä on noin 60 työntekijää, joista yleensä
kaksi hoitaa varastoa. Nimikkeistä noin 300 tilataan varastoon ja lähes saman
verran tulee suoraan työlle kohdistettuina.
Katselmuksen kesto oli noin neljä tuntia ja siinä oli arvioitavasta
yrityksestä mukana kaksi henkilöä, jotka tuntevat toiminnan hyvin. Lisäksi
TechVillasta oli mukana kaksi henkilöä, joista toisen vahvuus on logistiikan
osaaminen ja toisella valmistavan teollisuuden osaaminen. Ennen katselmusta arvioitavalle
yritykselle lähetettiin muutama esitietokysymys ja kevyet valmistautumisohjeet,
jotka helpottivat katselmuksen toteuttamista. Itse katselmuksen aikana käytiin
läpi noin sadan kysymyksen lista, jonka kysymykset oli jaettu eri osa-alueisiin
ja teemoihin. Jokainen arviointiin osallistuva pisteytti omat arvionsa
asteikolla 1-4, jossa 1 on heikoin ja 4 paras arvosana.
Arviointiin kuului alkukeskustelu, jossa tutustuttiin yrityksen perustietoihin, asiakkaiden odotuksiin, pohjakuvaan sekä siihen, miten materiaalivirta kulkee sieltä mistä materiaalit tulevat sisään, sinne mistä materiaalit lähtevät ulos. Tämän jälkeen lähdettiin tutustumaan fyysisesti tähän materiaalivirtaan yrityksen tiloissa ja samalla tekemään arviointeja niihin kysymyksiin, jotka voitiin havainnoida kierroksen aikana. Kierroksen jälkeen käytiin läpi vielä loput kysymykset, jotka ovat sellaisia, joita ei voi arvioida kierroksen aikana. Tämän jälkeen sovittiin ajankohta erilliselle, noin tunnin mittaiselle tulospalaverille.
Tulospalaverissa käytiin läpi kaikkien tekemät arviot, niiden myötä tulleet eri osa-alueiden pisteet sekä tehdyt havainnot vahvuuksista, kehityskohteista ja yhteenveto katselmuksen tuloksesta. Eri osa-alueiden pisteitä pystyttiin myös vertaamaan muiden saman tyyppisten yritysten saamiin pisteisiin. Parhaat osa-alueet arvioinnin perusteella olivat sisäiset asiakkaat sekä tilat ja siisteys. Heikoimpia osa-alueita olivat tietojärjestelmien käyttö sekä tiimityö ja johtaminen.
Tutkakuva katselmuksen tuloksista
Verrattaessa muihin saman toimialan ja kokoluokan yrityksiin, ovat yrityksen saamat pisteet hieman keskimääräistä heikommat. Tosin asiakaskeskeisyydessä sekä työympäristössä tulos on muita osa-alueita parempi.
Vertailu verrokkiryhmiin
Katselmuksen sanallisia havaintoja olivat
Vahvuudet:
Räätälöityjen tuotteiden tekeminen asiakkaan tarpeeseen
Kehityskohteet:
Toimintaa tukeva
tietojärjestelmä (ERP / MES / WMS) mahdollistaisi:
Paremman vastaanottoprosessin
Varastopaikkojen käytön ja paikkakohtaiset
saldot
Jatkuvan inventoinnin (esim.
0-paikka inventointi)
Tuoterakenteet kuntoon /
saldojen vähennys esim. keräilyn kuittauksien kautta (keräilyprosessi)
Reaaliaikaiset nimikkeiden saldotiedot
Täydennysten tilaaminen
ehdotusten kautta lähes automaattisesti
Parempi tuotannon suunnittelu,
imuohjaus ja hienokuormitus
Työvaiheiden kuittaukset ja
todellisten vaiheaikojen seuranta
Järjestelmästä tulevat
tulosteet (nyt tehdään paljon manuaalista tuotteiden merkintää käsin)
Toiminnan mittaaminen ja
kehittäminen datan perusteella
Siisteys ja järjestys (esim.
5S -käyttöön)
Visuaalisten menetelmien
käyttö, kaikelle tarpeelliselle merkitty oma paikka
Sovittu tavoitetaso,
vastuualueet ja säännölliset tarkistuskierrokset
Layout
Hyllyjen sijainti ja käyttö
(mm. valmiit tuotteet)
Solujen sijoittaminen siten,
että risteäviä tavaraviroja tulisi mahdollisimman vähän
Päivittäisjohtaminen
Selvät päivittäiset tavoitteet
ja työjonot (kiire keikkoja tulee aina, jotka muuttavat tilannetta)
Yhteenveto
Toimintaa tukevan tietojärjestelmä puute on melko ilmeinen. Monta asiaa tehdään työläästi ja manuaalisesti, koska ei ole järjestelmää, joka ohjaisi ja auttaisi toimimaan järjestelmällisemmin. Joitain asioita voitaisi toki tehdä järjestelmällisemmin ilmankin tietojärjestelmää, mutta esim. saldojen ja varastopaikkojen ylläpito käy melko työlääksi manuaalisella tavalla, ilman siihen suunniteltua järjestelmää
Sisälogistiikan kehittämisessä on valtava potentiaali, joka voi olla ratkaiseva tekijä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaamisessa. Nykytilanteen tunnistaminen on ensimmäinen askel kohti toiminnan nostamista uudelle tasolle.
Valmistuksen kehittämiseen ja automatisointiin on monesti investoitu suuriakin summia, koska se on näiden yritysten alaa. Sisälogistiikka koetaan sen sijaan pakollisena pahana, tai sen olemassa oloa ei ole kunnolla edes tunnistettu. Sisälogistiikan kehittämistä ei tällöin nähdä kannattavana investointina, vaikka takaisinmaksuaika on monesti hyvinkin lyhyt toiminnan tehostumisen ja laadun parantumisen myötä. Kallis tuotantolaitteisto voi pysähtyä mitättömän arvoisen osapuutteen takia, jos logistiikka ei toimi tai tieto ei kulje.
Monesta yrityksestä puuttuu toimintaa tukeva tietojärjestelmä tai käytössä olevan järjestelmän ominaisuuksia ei täysin hyödynnetä. Tuotteet ja niiden saldot ylläpidetään yllättävän usein järjestelmän ulkopuolella, muistin varaisilta varastopaikoilta. Täydennykset hoidetaan hyllyssä olevien osien ja materiaalien määrää silmämääräisesti arvioimalla, ja tilaukset tehdään tavallisesti sähköpostilla tai puhelimitse.
Järjestelmän puuttumisen vuoksi toiminnan tehokkuuden ja laadun mittaamista ei juurikaan tehdä. Tämä vaikeuttaa kehityskohteiden tunnistamista sekä takaisinmaksun osoittamista, jos edes nykyistä tasoa ei tiedetä.
Toimintaa tukevan järjestelmän puuttuminen vaikuttaa myös siihen, että sisälogistiikan prosessit eivät ole kunnossa. Hyvä järjestelmä ohjaa toimimaan prosessimaisesti ja miettimään miten eri vaiheet liittyvät toisiinsa. Usein eri vaiheista olisi saatavissa paljon hukkaa pois ihan maalaisjärjellä, kun toimintaa katsottaisiin kokonaisuutena. Esimerkiksi keräilyprosessia ei aina ole välttämättä kunnolla tunnistettu, vaan tarvittavat osat haetaan tuotantotyöntekijän toimesta sieltä täältä työmääräimen tai piirustuksen mukaan. Oman yrityksen nykytilanteen tunnistamisessa hyvänä apuna voi olla ulkopuolisen tahon näkemys sekä vertailu muihin alan toimijoihin. Tähän tarpeeseen on kehitetty TechVillan TUDI 4.0 -hankkeessa työkalu, jolla on jo tehty yli kahdenkymmenen yrityksen materiaalitoimintojen nykytilan katselmointi.
Tämä artikkeli on julkaistu myös Logistiikan Maailma -sivustolla syyskuussa 2019.
